maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kevättä rinnassa!

Oli niin ihana viikonloppu! Ilma on ollut niin mahtava, että ollaan ihan urakalla ulkoitu koirien kanssa, kun kerrankin oli molemmilla vapaa viikonloppu!

Lauantaina käytiin Samin vanhemmilla ajamassa Bellalle kesäturkki ja Milo pääsi mukaan leikkimään ja peuhaamaan. Bella on ihan mieletön, kun sitä trimmataan. Seisoo/istuu koko ajan paikallaan nätisti ja käskystä heittäytyy kyljelleen, että pääsee mahankin trimmaamaan. Viime kesänä trimmattiin se ensimmäisen kerran ja ekasta kerrasta lähtien on ollut ihan yhtä helppoa. Se vaan on niin helppo ja luottaa satakymmenen prosenttisesti aina. :) Milo joutukin sitten hetkeksi kiinni, koska Bellan leikatut karvat maassa kiinnosti vähän liikaakin. Oltiin reilu tunti oltu pihalla ja Milo oli saanut peuhata koko ajan, kun mentiin sisälle syömään. Koirat ei siellä voi tulla sisälle, joten ne joutui jäädä pihalle hihnaan kiinni. Bella osaa hienosti olla hiljaa, mihin tahansa sen jättääkään. Milolle tää oli eka kerta ikinä, kun jää johonkin kiinni yksin. Olihan sillä toki Bella siinä turvana vieressä, mutta kuitenkin ilman ihmisiä. Ikkunasta pystyin onneksi koko ajan seurata mitä ne touhuaa. Milo 11,5 viikkoa vanha hoiti tämänkin tilanteen kuin vanha tekijä. Hetken pyöriskeli ja sitten alkoikin nukkumaan ja nukkui tyytyväisenä auringonpaisteessa. Pari kertaa vielä kävi ihmisiä siinä sitä moikkaamassa, mutta senkin jälkeen jäi tyytyväisenä nukkumaan. Reilun tunnin ajan ne oli pihalla yksinään, eikä pihahdustakaa kuulunut. On se kyllä ihan mieletön pentu!


Sunnuntaina alotettiin aamu reilu tunnin lenkillä metsässä, missä Milo sai juosta vapaana koko matkan. Hienosti tuli treenailtua ohituksia ja vapaana oloa. Parin tunnin unien jälkeen se olikin taas ihan täynnä virtaa ja lähdettiin vielä kaverin snautserin kanssa painimaan pellolle. Siellä vielä 1h20min painimista ja taas parin tunnin unien jälkeen oli jätkä täynnä virtaa. Ei kyllä helposti tosta energiat lopu.

Tänään ennen iltavuoroa käytiin ihan kahestaan tossa lähi puisto aukeella heittelemässä palloa ja vähän treenailemassa. Milo osaa jo noin 1,5 metrin matkan odottaa istuen, makuulla ja seisten. Myös sivulla olo sujuu koko ajan paremmin ja noin 3 metrin seuruukin onnistuu hienosti. Luoksetulo on melko hyvä ollut koko ajan. Siitä tulee kyllä ihan mieletön, nyt jo keskittymiskyky on todella hyvä.


Mä oon vaan niin rakastunut, ah ihana paimen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti