maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kevättä rinnassa!

Oli niin ihana viikonloppu! Ilma on ollut niin mahtava, että ollaan ihan urakalla ulkoitu koirien kanssa, kun kerrankin oli molemmilla vapaa viikonloppu!

Lauantaina käytiin Samin vanhemmilla ajamassa Bellalle kesäturkki ja Milo pääsi mukaan leikkimään ja peuhaamaan. Bella on ihan mieletön, kun sitä trimmataan. Seisoo/istuu koko ajan paikallaan nätisti ja käskystä heittäytyy kyljelleen, että pääsee mahankin trimmaamaan. Viime kesänä trimmattiin se ensimmäisen kerran ja ekasta kerrasta lähtien on ollut ihan yhtä helppoa. Se vaan on niin helppo ja luottaa satakymmenen prosenttisesti aina. :) Milo joutukin sitten hetkeksi kiinni, koska Bellan leikatut karvat maassa kiinnosti vähän liikaakin. Oltiin reilu tunti oltu pihalla ja Milo oli saanut peuhata koko ajan, kun mentiin sisälle syömään. Koirat ei siellä voi tulla sisälle, joten ne joutui jäädä pihalle hihnaan kiinni. Bella osaa hienosti olla hiljaa, mihin tahansa sen jättääkään. Milolle tää oli eka kerta ikinä, kun jää johonkin kiinni yksin. Olihan sillä toki Bella siinä turvana vieressä, mutta kuitenkin ilman ihmisiä. Ikkunasta pystyin onneksi koko ajan seurata mitä ne touhuaa. Milo 11,5 viikkoa vanha hoiti tämänkin tilanteen kuin vanha tekijä. Hetken pyöriskeli ja sitten alkoikin nukkumaan ja nukkui tyytyväisenä auringonpaisteessa. Pari kertaa vielä kävi ihmisiä siinä sitä moikkaamassa, mutta senkin jälkeen jäi tyytyväisenä nukkumaan. Reilun tunnin ajan ne oli pihalla yksinään, eikä pihahdustakaa kuulunut. On se kyllä ihan mieletön pentu!


Sunnuntaina alotettiin aamu reilu tunnin lenkillä metsässä, missä Milo sai juosta vapaana koko matkan. Hienosti tuli treenailtua ohituksia ja vapaana oloa. Parin tunnin unien jälkeen se olikin taas ihan täynnä virtaa ja lähdettiin vielä kaverin snautserin kanssa painimaan pellolle. Siellä vielä 1h20min painimista ja taas parin tunnin unien jälkeen oli jätkä täynnä virtaa. Ei kyllä helposti tosta energiat lopu.

Tänään ennen iltavuoroa käytiin ihan kahestaan tossa lähi puisto aukeella heittelemässä palloa ja vähän treenailemassa. Milo osaa jo noin 1,5 metrin matkan odottaa istuen, makuulla ja seisten. Myös sivulla olo sujuu koko ajan paremmin ja noin 3 metrin seuruukin onnistuu hienosti. Luoksetulo on melko hyvä ollut koko ajan. Siitä tulee kyllä ihan mieletön, nyt jo keskittymiskyky on todella hyvä.


Mä oon vaan niin rakastunut, ah ihana paimen!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Elämää kolmen koiran kanssa

Nyt Milo on ollut meillä reilu 3 viikkoa. Rutiinit alkaa jo muodostua ja tottakai, Milon kanssa mennään ja tehdään paljon.  Ollaan jo nyt käyty tutustumassa lentokentällä, agilitykisoissa, tokotreeneissä, mustissa & mirrissä, eläinlääkärin aulassa ja tottakai kavereilla ja perheen luona. Milo on ollut myös mulla mukana töissä jo kaksi kertaa. Eka kerta ei sujunut ihan niin hyvin, mutta siinä vaiheessa Milo olikin ollut meillä vain pari päivää. Nyt nappasin pikkumiehen mukaan töihin perjantaina. Milo jäi nätisti häkkiin syömään rustoluuta ja oli koko päivän (7h) lähestulkoon hiljaa häkissä. Käytin noin 5 kertaa Miloa pihalla, joten häkkiin ei tullut yhtään vahinkoa.
Jätkä otti melko rennosti töissä, ei tarvinut turhia stressailla. :)

Milo ottaa töissä rennosti. :)
Keskiviikkona käytiin koko lauman kanssa koirapuistossa. Tietysti niin, ettei siellä ollut muita. Koirapuistot vaan on niitä ainoita paikkoja missä myös Bella voi olla irti, joten sen takia joudutaan jo nyt käydä koirapuistoissa, että koko lauma pääsee yhtäaikaa irti ja leikkimään. Sami otti kameran mukaan ja tottakai sieltä tuli paljon kuvia! Me yritetään aina käydä yhdessä lenkillä, kun ollaan samaan aikaan vapaalla. Se on vaan niin paljon helpompaa, kun voi ottaa kaikki kolme koiraa ja koiratkin nauttii. Meillä vaan on molemmilla vuorotyö, joten näitä päiviä tulee viikossa vain 2-3, kun päästään samaan aikaan viemään koiria.






Viime viikon torstaina käytiin ensin kaverin luona, missä Milo pääsi leikkimään Sera-tytön kanssa, joka on 14 viikkoa vanha labradorinnoutaja pentu. Niillä on niin hauskaa keskenään ja saatiin taas ihan mahtavia kuvia, kiitos Samin!






Torstai-iltana Milo pääsi vielä mukaan tokotreeneihin. Lähinnä otan sen sinne vähän tutustumaan treeneihin ja muiden koirien läsnäoloon. Sivulle tuloa ja seuraamista ollaan jo alettu treenaamaan, kuten myös odottamista istuen ja makuulla. Milolla on uskomattoman hyvä keskittymiskyky jo nyt ja se oppii myös todella nopeasti, joten kaikkea uutta on kiva ja helppo opettaa. Kuitenkin treeneissä se pääasiassa on nukkumassa autossa, mutta pääsee ennen treenenejä vähän ihmettelemään ja lopuksi vielä noin 10 minuuttia "treenataan", eli leikitään ja harjotellaan jo tuttuja liikkeitä.
Tokotreeneissä oli hauska myös huomata miten pennun tulo on vaikuttanut Nelliin. Mehän ollaan siis yhdet kokeet käyty, I-tuloksella, mutta katsekontakti on aina ollut se heikoin kohta Nellillä. Nyt katsekontakti on huomattavasti parempi. Selkeästi Nelli hakee kontaktia itse, kuuntelee pienempiä käskyjä ja haluaa jotenkin tehdä enemmän ja paremmin. Vire oli koko treenin tosi hyvä ja Nelli teki ihan mieletöntä seuruuta. Selkeesti siis pennun tulo on vaikuttanut Nellin ja mun suhteeseen. Tietysti tokotreenit on se yksi hetki, jolloin Nelli saa mun täyden huomion, joten tavallaan palkkaantuu jo mun huomiosta eri tavalla kuin aikasemmin. Nyt kun vaan saataisiin paikka kokeisiin, että päästäisiin metsästämään lisää niitä I-tuloksia. :)

Lauantaina Milo menikin äidilleni yökylään, sillä mulla oli työnpuolesta juhlat, joihin myös Sami oli tulossa. Milolla oli mennyt yö tosi hyvin, mutta se nyt olikin ihan odotettavissa, se vaan on niin rohkea ja reipas!

Tänään kun sitten hain pikkumiehen kotiin, niin voi sitä riemun määrää! Kotona tytöt olisi halunnut pistää kunnon painimatsit pystyyn, joten lähdettiinkin metsään riekkumaan Nellin ja Milon kanssa. Nyt pikkuhiljaa ollaan alettu treenaamaan hihnassa kävelyä Nellin kanssa. Milo tosiaan haluaa syödä ja repiä Nellin hihnaa/pantaa jatkuvasti, joten laitoinkin tänään Nellille valjaat. Noh, tokihan Milo silti hihnaa yritti repiä, mutta helpompi oli puuttua asiaan, kun Nellillä on valjaat. Metsässä Nelli sai monta hepulia ja Milo tietysti yritti pysyä perässä. Tultiin vielä pidempää reittiä takasin, jotta tuli kunnolla hihnassakin oloa. Koko lenkki sujui tosi hyvin ja suihkun jälkeen molemmat alkoivatkin nukkua samantien.

Tämän jälkeen lähdettiin tietysti Bellan kanssa ihan kahdestaan lenkille. Nyt päätinkin kokeilla ensimmäistä kertaa ikinä Bellalla flexiä. Laitoin Bellalla valjaat ja Nellin vanhan flexin ja eikun lenkille. Yleisesti ottaen siis en pidä flexeistä yhtään, idea on ihan hyvä, mutta niin paljon sitä käytetään väärin, että koko kapistus on menettänyt täysin maineensa mun silmissä. Kuitenkin Bellan kanssa se toimii erittäin hyvin. Bellaa kun ei voi pitää missään vapaana, paitsi aidatulla alueella (koirapuistot) ja kesäisin mökillä, joten flexi antaa sille pikkuisen enemmän liikkuma tilaa ja ehkä sitä "vapauden tunnetta". Muutenkin Bella toimii niin hyvin aina kun ollaan kahdestaan lenkillä ja flexi mahdollisti sen, että pääsin kunnolla treenaamaan kontaktin ottamista, luoksetuloa ja pysäytystä. Bella ei vetänyt yhtään, tai muutenkaan riuhtonut, kuunteli todella hyvin ja selkeästi nautti itsekkin lenkistä enemmän. Lenkillä tuli myös muutama koiranohitus, eikä Bella reagoinut lähes ollenkaan. Kaikin puolin erittäin onnistunut lenkki!